Ensimmäiset päivät uutta arkea

Kotoutuminen Ranskaan on alkanut ihan hyvin. En siis asukkaan leipurin perheessä, vaan erään toisen perheen luona koko kaksi kuukautta.  Kaupunki, jossa asun on Thouare sur Loire ja se on aika lähellä Nantesia. Täältä kestää vajaa 15 min ajaa Nantesiin töihin. 

Perheeseen, jonka luona asun täällä, kuuluu äiti, isä ja 19-v. poika Hugo (ja pojan tyttöystävä Tiffany) ja kanoja(!). Perhe on tosi kiltti ja ne on tosi huomaavaisia. Perheen äidin kanssa me jutellaan vaan ranskaks, koska se ei ymmärrä yhtään englantia ja jostain kumman syystä saan parhaiten selvää sen ranskasta. :D Muiden kanssa mä puhun kans pääosin ranskaa, mut jos menee tosi vaikeeks ymmärtää niin sit voi yrittää puhuu englantia. Ainoo vaan, että sitten kun vaihtaa kielen englantiin, niin voi olla melkee varma ettei ne kuitenkaan ymmärrä mitä sanon. :D

Perheen talo on tosi iso ja mä asun yläkerrassa omassa huoneessa ja mulla on oma kylpyhuone! Ihanaa! :D Tää kaupunki on vähän kuin esikaupunkialuetta ja täällä on pelkästään omakotitaloja. Silleen vähän harmi kun tää on kuitenkin aika kaukana kaupungista, niin täällä ei oo mitään nähtävää ja jos haluaa mennä jonnekin, niin on pakko mennä autolla. Onneksi Hugo ja Tiffany on esitelly mulle paikkoja joka päivä, niin on ollu ihan mukavasti tekemistä töittenkin jälkeen. Toivottavasti ne ei vaan kyllästy muhun! :D

Keksiviikkona käytiin Hugon kanssa isossa ostoskeskuksessa. Siellä oli joku paikallinen Cheek jakamassa nimmareita ja Hugo oli ilmeisesti sen fani. :D Ostarin ulkopuolella oli sairaan pitkä jono joka jatku sinne sisälle. Onneks Hugon kaveri oli jonottanu meidän puolesta ja voitiin kiilata sen takii vähän lähemmäs ulko-ovia. :D No siellä me sitten jonotettiin valehtelematta kolme tuntia, että saatais tavata tää kuuluisuus. Se oli kyl niin huvittava tilanne ku jonotettii niin kauan ja kaikki muut oli ihan innoissaa ja mä en ollu ikinä kuullukkaan koko tyypistä! :D Nimmareita me ei harmi vaan saatu, kun tähden käsi oli ilmeisesti puutunut, mutta päästiinpähän samaan valokuvaan. :D 

WATI B (tuntomerkkinä valkoinen paita) :D

Torstaina käytiin sitten Hugon ja Tiffanyn kanssa Nantesin korkeimmassa talossa, Haut Bretagnessa kattomassa maisemia. Ylimmässä kerroksessa oli baari, jossa oli kananmunatuoleja ja pitkäkaulainen lintutsydeemi. :D Ulkona maisemia katellessa pysty myös bongaamaan sen linnun munia. :D Me taidettiin löytää vaan kolme munaa.

Löydätkö munan? :D

Toi valkonen pötkylä tuolien takana on sen linnun kaula.

Töissäkin oon ollut nyt pari päivää, mutta se ansaitsee taas oman postauksensa. Jep jep, että tällassilla asetelmilla mennään etiä päin.